OTY

Opetusharjoittelusuunnitelma/ kokoava tehtävä

Itsetuntemus- ja vuorovaikutusosaaminen opettajan työtä ajatellen

Oli mukavaa ja opettavaista lukea aineistot läpi ja peilata sitä omaan aikaisempaan tuntemukseen ja kokemuksiin. Ennen kuin olin edes ajatellut tehdä minkäänlaista opettajan työtä, niin olin jo tehnyt osittain asioita samalla tavalla, kun näissä aineistoissa kerrotaan. Kokemuksella ja tekemisellä tarkoitan aikaa, jolloin toimin juniorivalmentajana jalkapallossa. Melkein kaikki parhaat opettamisen neuvot olen saanut omilta jalkapallovalmentajilta junioriajoilta. Kannustaminen ja positiivinen palaute sekä intohimo tekemiseen tuo hyviä tuloksia, eikä varmaan missään muualla, kuin harrastustoiminnassa ole samanlaista joukkuehenkeä ja tekemisen iloa, kuin esimerkiksi hyvän hengen omaavassa urheilujoukkueessa.

Aarnion ysiluokka video oli erinomainen esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa positiivisella, kannustavalla, erilaisuudet huomioivalla ja ennakkoluulottomalla tavalla opettaa. Oppilaista välittäminen ja heidän asioistaan olemalla oikeasti kiinnostunut on valtava mahdollisuus saavuttaa hienoja oppimistuloksia. Opettajat olivat vaativia, mutta toiminnallaan he saivat oppilaat motivoitumaan opiskeluun ja saavutettujen osaamisten kautta halu oppia lisääntyi. 

Luonteeltani olen jääräpäinen ja helposti loukkaantuva, sekä pitkävihainen mököttäjä. Siinä on minun lähtökohdat opettajana toimimiseen. Määrätietoisesti olen pyrkinyt toimimaan hieman oman mukavuusalueen ulkopuolella ja yrittänyt ymmärtää miksi minä toimin, kuten olen toiminut. Kuten aineistot antavat ymmärtää, niin tiedostamalla omat toimintamallit niitä pystyy myös kehittämään. Olen pyrkinyt tiedostamaan ja hallitsemaan omaa käyttäytymistäni omien kehittämiskohteiden kautta, ja välillä se jopa onnistuu. Aina ei tarvitsekaan, mutta on hyvä tietää, mistä asiat mahdollisesti johtuu.

Oma opettajakokemukseni on vielä hyvin vähäistä. Olen saanut olla mukana opettamassa yhteensä noin kolmen kuukauden ajan Salon ammattiopistossa, ja suurin osa opetuksesta on ollut käytännön opetusta. Omat vahvuuteni koen selkeästi ammattitaidon opettamisessa käytännön kautta ja esimerkein, tekemällä oppii.

Itsetuntemuksen kehittämisen tavoitteet opettajakoulutuksen aikana

Tiedostan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tiedostamalla omia kehittämiskohteita on tarkoitus vahvistaa heikkoja alueita ja tehdä niistä ajan kuluessa vahvuuksia. Minun olisi esimerkiksi hyvä osata hyväksyä oma epätäydellisyyteni asioissa joita opetan.

Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen opettajakoulutuksen aikana

Ajatuksissani on vieläkin se, miten minulle on asiat opetettu peruskoulussa ja mikä on ollut opettajan rooli silloin. Tavoitteenani on sisäistää nykyaikaiset opetustavat, ja ymmärtää millaisessa ympäristössä ja millaisella opetuksella syvempi oppiminen tapahtuu. Poisoppiminen aiemmin opituista asioista ja uusien mallien luominen omaa opettajuuttani ajatellen on erittäin tärkeää. Haluaisin oppia lisää autenttisesta oppimisesta ja uskon, että tulenkin perehtymään siihen lisää opettajakoulutuksen aikana.

Ymmärtämällä ja kehittämällä omia kehityskohteita pystyn myös kohtaamaan paremmin oppilaat koulussa ja auttamaan heitä heidän opiskeluissaan. 

Erilaisten opetustapojen oppiminen, ja ryhmän ja yksilöiden kannustaminen oppimaan uusia asioita, sekä erilaisten opiskelijoiden ymmärtäminen ja omien ennakkoluulojen tietoinen vähentäminen.

Kaipaisin myös kokemuksia siitä, että mitä tehdä, jos oppilaat eivät osoita minkäänlaista kiinnostusta asiaa kohtaan. Esimerkiksi ammattiopistossa motivointi henkilöille, jotka ovat ajautuneet täysin väärälle alalle. Pahimmassa tapauksessa he saavat osan luokan oppilaista vähättelemään omaa osaamistaan ja se huonontaa koko oppimisilmapiiriä.

Itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen:

Tehtävän tarkoituksena on miettiä omaa opetusharjoitteluani itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen osalta. Vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa käsittelin lähinnä maahanmuuttajien ja muiden henkilöiden kautta, joilla on vaikeuksia ymmärtää suomenkieltä. Oma opettajakokemukseni on vielä aika vähäistä, joten pohdinnat ovat minun henkilökohtaisia ajatuksia vuorovaikutustilanteista.

Kauppilan (2005) mukaan sosiaalisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten välistä toimintaa erilaisissa ympäristöissä, ja se voidaan jakaa sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Sosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan vuorovaikutuksen luonnetta ja laadullisia piireteitä. Sosiaaliset taidot ovat ihmisen tiedollisia taitoja, jotka liittyvät sosiaalisten tilanteiden tiedolliseen hallintaan. Kommunikaatiolla tarkoitetaan sanallista tai sanatonta viestintää. Sanallinen viestintä on puhumista ja siihen kuuluu kielioppi, eli se miten sanat ovat peräkkäin ja muodostavat merkityksiä. Sanattomaan viestintään kuuluu mm. eleet ja ilmeet. (Kauppila, 2005, 19-20.)

Toivakan ja Maasolan (2011) mukaan puheviestinnän avulla välitämme ja tulkitsemme toisille tietoja, tunteita, ideoita ja ajatuksia, sekä pidämme yllä suhteita. Puheviestintätilanteet voidaan jakaa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteisiin. Ryhmäviestintätilaisuudessa vaaditaan puhumisen lisäksi myös suhteiden luomisen ja ylläpidon sekä havainnoinnin ja kuuntelemisen taitoja. (Toivakka & Maasola, 2011, 30.)

Toivakan ja Maasolan (2011) mukaan vuorovaikutustaitoja voi oppia kokeilemalla, harjoittelemalla ja havainnoimalla. Ryhmän jäsenet voivat antaa rakentavaa palautetta yksittäisen ryhmän jäsenen viestintätaidoista. Vuorovaikutustaitoja voi myös itse oppia itsearvioinnin avulla. Toivakka & Maasola, 2011, 39.)

Kauppilan (2005) mukaan keskeisiä vuorovaikutustaitoja ovat keskustelu-, neuvottelu-, esiintymis-, yhteistyö, yhteistoiminta-, viestintä-, ryhmä-, tiimityö- ja empatiataidot. Empatia on toisen ymmärtämistä ja asettautumista toisen tilanteeseen tunnetasolla. Opettajalta odotetaan empatiakykyä opiskelijan ongelmatilanteissa. (Kauppila, 2005, 24.)

Vuorovaikutusosaaminen erilaisten ryhmien ja erilaisten oppijoiden kanssa on varmaan opettajan yksi kaikkein tärkeimmistä asioista opiskelijan oppimisen kannalta. Itse koen, että minulla on erittäin hyvä taito ammatillisella puolella, mutta miten varmistan tiedon menemisestä perille opetustilanteessa. Viestinnän osalta vain noin 15-40 prosenttia sanallisesta viestinnästä löytää tiensä perille, mutta mikä mahtaa olla onnistumisprosentti, kun opiskelijoiden joukossa on suurin osa suomenkieltä auttavasti puhuvia. Haasteen muodostaa suurelta osin se, että miten ja millä välineillä saan itse asian menemään perille. Ajatuksenani on, että opiskelijat itse opettaisivat toisiaan esimerkiksi niin, että kertovat reseptin avulla miten ruoka valmistetaan. Ajatusta ajattelin vielä jalostaa niin, että opiskelijat saavat itse hakea reseptit joko kirjoista tai netistä.

Ryhmän toimimisen osalta koen haasteena myös ryhmäytymisen ja tutustumisen opiskelijakavereihin. Tutustuminen muihin opiskelijatovereihin voi olla hyvässä tapauksessa koko koulutuksen mittainen kannustava ilmiö, joka johtaa parempiin oppimistuloksiin ja auttaa karikoiden ylitse.

Kokeilut opetusharjoittelussa toteutettavaksi

Tuoksut ja hajut: mielessä ja kehossa

( Toivakka & Maasola, 122.)

Materiaalit:

Paljon erilaisia tuoksutteluun sopivia materiaaleja: sitruunoita, hajuvesiä, mausteita, erilaisia aromiteelajeja, kahvia, tyhjiä juomapulloja, ja muita tavat.

Tila: Avoin luokkatila

Työtavat: Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely sekä yhteiskeskustelu.

Kesto: Noin 45 minuuttia.

Tavoitteet: Tavoitteena on vahvistaa herkkyyttä aistia erityisesti hajuaistin avulla. Opitaan tulemaan tietoisiksi hajuaistin tuomasta informaatiosta ja ymmärretään sen merkitys muiden aistien joukossa. Huomataan aistimusten merkitys mieleen ja kehoon. Vahvistetaan itsetuntemusta.

Tarkoituksena on miettiä tunteita, joita tuoksut ja hajut saavat aikaan meissä. Silmät sidottuina hajuaistin merkitys korostuu ja asiayhteydet voivat olla hyvinkin yllättäviä. Hajuaistin merkitys on kokkiopiskelijoille hyvin tärkeä ammatillisella tasolla. Tämä on hyvä tuoda esille ja linkittää esimerkiksi hajujen merkitykseen ravintolan asiakkaalle.

Saako olla rusina tai pastilli?

( Toivakka & Maasola, 123.)

Materiaalit:

Taulu ja liituja tai fläppi ja tusseja. Kaksi rasiaa rusinoita tai pastilleja niin, että jokaiselle riittää vähintään yksi.

Tila: Luokkahuone tai muu sopiva tila.

Työtavat: Yksin, pareittain ja yhdessä.

Kesto: Noin 15-20minuuttia.

Tavoitteet: Tavoitteena on oppia havainnoimaan haju-, maku- ja tuntoaistin avulla syötävää. Keskitytään hitaasti aistimaan ja tulemaan tietoiseksi juuri tästä hetkestä. Käytetään mielikuvitusta ja tehdään mielikuvitusmatka syötävän mukana. Opitaan tulemaan tietoisiksi omista aistimuksista ja mielen liikkeistä. Opitaan itsetuntemusta sekä kokemuksen kielellistämistä.

Tarkoituksena on haju-, maku- ja tuntoaistin kehittäminen tietoisen havainnoinnin avulla. Havainnoinnit puretaan toisten opiskelijoiden kanssa yhdessä pari- ja ryhmäkeskustelun avulla. Harjoituksen avulla tehdään myös mielikuvitusmatka tuotteen alkuperäismaahan ja luodaan mielikuvia tuotteen mahdollisesta matkasta Suomeen. 

Aistien tietoinen havainnoiminen auttaa kehittämään kokin aistinvaraista havainnointia. Tämä tieto ja kokemus voidaan siirtää suoraan käytäntöön ja yrittää maistaa tuotetta niin kuin asiakas sen maistaa. Mielikuvitusmatka on myös hyvä apuväline, joka auttaa ymmärtämään nykyaikaista markkinointia, jossa ei myydä tuotetta vaan mielikuvaa.

Maasolan ja Toivakan harjoituksissa on mukana dialoginen asenne harjoituksen sisällön ja toteutuksen osalta. Keskustelu tapahtuu vastavuoroisesti useaan otteeseen kummankin harjoituksen aikana. Parit työskentelevät vertaisena harjoituksen aikana. Ryhmäytymisen aikana on käyty jo dialogisen asenteen merkitys ryhmän opiskelun etenemisen kannalta. Pyrin kannustamaan opiskelijoita itsen ja toisen kunnioittamiseen ja samanarvoisen suhteen luomiseen toisiinsa esimerkiksi turvallisen oppimisympäristön luomisen avulla. Opiskelijoilla tulee olla turvallinen oppimisympäristö, jossa he voivat sanoa omat mielipiteensä epäonnistumista pelkäämättä. Mielipiteet tulee kuitenkin olla toisia kunnioittavia.

Lähteet:

Aarnio, H. Oppimisen ohjaaminen. Viitattu 29.8.2015.https://drive.google.com/file/d/0B8zFjw7QVz2tZ0hTRGh2VVV5V1k/view

mms://stream.hamk.fi/lahdensivu/aokk/aarnio/ysiluokka.wmv.

Isokorpi, T. Napit vastakkain.2008. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. Jyväskylä. PS-kustannus.

Kauppila, R, A. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä. PS-kustannus.  

Toivakka, S & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä. PS-kustannus.

Arvioi aineistojen sekä elämänkokemuksesi pohjalta itsetuntemustasi  ja vuorovaikutusosaamistasi opettajan työtä ajatellen.

Oli mukavaa ja opettavaista lukea aineistot läpi ja peilata sitä omaan aikaisempaan tuntemukseen ja kokemuksiin. Ennen kuin olin edes ajatellut tehdä minkäänlaista opettajan työtä, niin olin jo tehnyt osittain asioita samalla tavalla, kun näissä aineistoissa kerrotaan. Kokemuksella ja tekemisellä tarkoitan aikaa, jolloin toimin juniorivalmentajana jalkapallossa. Melkein kaikki parhaat opettamisen neuvot olen saanut omilta jalkapallovalmentajilta junioriajoilta. Kannustaminen ja positiivinen palaute sekä intohimo tekemiseen tuottaa hyviä tuloksia, eikä varmaan missään muualla, kuin harrastustominnassa ole samanlaista joukkuehenkeä ja tekemisen iloa, kuin esimerkiksi hyvän hengen omaavassa urheilujoukkueessa.

Aarnion ysiluokka video oli erinomainen esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa positiivisella, kannustavalla, erilaisuudet huomioivalla ja ennakkoluulottomalla tavalla opettaa.Oppilaista välittäminen ja heidän asioistaan olemalla oikeasti kiinostunut on valtava mahdollisuus saavuttaa hienoja oppimistuloksia. Opettajat olivat vaativia, mutta toiminnallaan he saivat oppilaat motivoitumaan opiskeluun ja saavutettujen osaamisten kautta halu oppia lisääntyi. 

Luonteeltani olen jääräpäinen ja helposti loukkaantuva, sekä pitkävihainen mököttäjä. Siinä on minun lähtökohdat opettajana toimimiseen. Määrätietoiseti olen pyrkinyt toimimaan hieman oman mukavuusalueen ulkopuolella ja yrittänyt ymmärtää miksi minä toimin, kuten olen toiminut. Kuten aineistot antavat ymmärtää, niin tiedostamalla omat toimintamallit niitä pystyy myös kehittämään.Olen pyrkinyt tiedostamaan ja hallitsemaan omaa käyttäytymistäni omien hehittämiskohteiden kautta, ja välillä se jopa onnistuu. Aina ei tarvitsekaan, mutta on hyvä tietää, mistä asiat mahdolliseti johtuu.

Oma opettajakokemukseni on vielä hyvin vähäistä. Olen saanut olla mukana opettamassa yhteensä noin kolmen kuukauden ajan Salon ammattiopistossa, ja suurin osa opetuksesta on ollut käytännön opetusta. Omat vahvuuteni koen selkeästi ammattitaidon opettamisessa käytännön kautta ja esimerkein, tekemällä oppii.

Itsetuntemuksen kehittämisen tavoitteet opettajakoulutuksen aikana.

Oppia tiedostamaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet itsetuntemuksen kohdalla. Tiedostamalla omia kehittämiskohteita on tarkoitus vahvistaa heikkoja alueita ja tehdä niistä ajan kuluessa vahvuuksia.Minun olisi esimerkiksi hyvä osata hyväksyä oma epätäydellisyyteni asioissa joita opetan.

Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen opettajakoulutuksen aikana

Ajatuksissani on vieläkin se, miten minulle on asiat opetettu peruskoulussa ja mikä on ollut opettajan rooli silloin. Tavoitteenani on sisäistää nykyaikaiset opetustavat, ja ymmärtää millaisessa ympäristössä ja millaisella opetuksella syvempi oppiminen tapahtuu. Poisoppiminen aikaisemmasta ja uusien mallien luominen. Haluaisin oppia lisää autenttisesta oppimisesta ja uskon, että tulenkin perehtymään siihen lisää opettajakoulutuksen aikana.

Omien heikkouksien ymmärtäminen ja niiden kehittäminen. Ymmärtämällä ja kehittämällä omia kehityskohteita pystyn myös kohtaamaan paremmin oppilaat koulussa ja auttamaan heitä heidän opiskeluissaan. 

Erilaisten opetustapojen oppiminen. Ryhmän ja yksilöiden kannustaminen oppimaan uusia asioita. Erilaisten opiskelijoiden ymmärtäminen ja omien ennakkoluulojen tietoinen vähentäminen.

Kaipaisin myös kokemuksia siitä, että mitä tehdä, jos oppilaat eivät osoita minkäänlaista kiinnostusta asiaa kohtaan. Esimerkiksi ammattiopistossa motivointi henkilöille, jotka ovat ajautuneet täysin väärälle alalle. Pahimmassa tapauksessa he saavat osan luokan oppilaista vähättelemään omaa osaamistaan ja se huonontaa koko oppimisilmapiiriä.

Aineisto

Aarnio, H. Oppimisen ohjaaminen. Luettavissa: https://drive.google.com/file/d/0B8zFjw7QVz2tZ0hTRGh2VVV5V1k/view. Luettu 29.8.2015.

mms://stream.hamk.fi/lahdensivu/aokk/aarnio/ysiluokka.wmv. Katsottu 29.8.2015.

Isokorpi, T. Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. PS-kustannus. 2.painos. 2008. Jyväskylä.

Toivakka, S & Maasola, M.Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. PS_kustannus. 2011. Jyväskylä.

ETÄJAKSO tehtävä 2:

Itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen:

Johdanto

Tehtävän tarkoituksena on miettiä omaa opetusharjoitteluani itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen osalta. Vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa käsittelin lähinnä maahanmuuttajien ja muiden henkilöiden kautta, joilla on vaikeuksia ymmärtää suomenkieltä. Oma opettajakokemukseni on vielä aika vähäistä, joten pohdinnat ovat minun henkilökohtaisia ajatuksia vuorovaikutustilanteista.

Teoria

Sosiaalisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten välistä toimintaa erilaisissa ympäristöissä, ja se voidaan jakaa sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.  Sosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan vuorovaikutuksen luonnetta ja laadullisia piireteitä. Sosiaaliset taidot  ovat ihmisen tiedollisia taitoja, jotka liittyvät  sosiaalisten tilanteiden tiedolliseen hallintaan. Kommunikaatiolla tarkoitetaan sanallista tai sanatonta viestintää. Sanallinen viestintä on puhumista ja siihen kuuluu kielioppi, eli se miten sanat ovat peräkkäin ja muodostavat merkityksiä. Sanattomaan viestintään kuuluu mm. eleet ja lmeet. (Kauppila, 2005, 19-20).

Puheviestinnän avulla välitämme ja tulkitsemme toisille tietoja, tunteita, ideoita ja ajatuksia, sekä pidämme yllä suhteita. Puheviestintätilanteet voidaan jakaa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteisiin. Ryhmäviestintätilaisuudessa vaaditaan puhumisen lisäksi myös suhteiden luomisen ja ylläpidon sekä havainnoinnin ja kuuntelemisen taitoja. (Toivakka & Maasola, 2011, 30).

Vuorovaikutustaitoja voi oppia kokeilemalla, harjoittelemalla ja havainnoimalla. Ryhmän jäsenet voivat antaa rakentavaa palautetta yksittäisen ryhmän jäsenen viestintätaidoista. Vuorovaikutustaitoja voi myös itse oppia  itsearvioinnin avulla. Toivakka & Maasola, 2011, 39).

Keskeisiä vuorovaikutustaitoja ovat keskustelu-, neuvottelu-, esiintymis-, yhteistyö, yhteistoiminta-, viestintä-, ryhmä-, tiimityö- ja empatiataidot. Empatia on toisen ymmärtämistä ja asettautumista toisen tilanteeseen tunnetasolla. Opettajalta odotetaan empatiakykyä opiskelijan ongelmatilanteissa.  (Kauppila, 2005, 24).

Pohdinta

Vuorovaikutusosaaminen erilaisten ryhmien ja erilaisten oppijoiden kanssa on varmaan opettajan yksi kaikkein tärkeimmistä asioista opiskelijan oppimisen kannalta. Itse koen, että minulla on erittäin hyvä taito ammatillisella puolella, mutta miten varmistan tiedon menemisestä perille opetustilanteessa. Viestinnän osalta vain noin 15-40 prosenttia sanallisesta viestinnästä löytää tiensä perille, mutta mikä mahtaa olla onnistumisprosentti, kun opiskelijoiden joukossa on suurin osa suomenkieltä auttavasti puhuvia. Haasteen muodostaa suurelta osin se, että miten ja millä välineillä saan itse asian menemään perille. Ajatuksenani on, että opiskelijat itse opettaisivat toisiaan esimerkiksi niin, että kerovat reseptin avulla miten ruoka valmistetaan. Ajatusta ajattelin vielä jalostaa niin, että opiskelijat saavat itse hakea reseptit joko kirjoista tai netistä.

Ryhmän toimimisen osalta koen haasteena myös ryhmäytymisen ja tutustumisen opiskelijakavereihin. Tutustuminen muihin opiskelijatovereihin voi olla hyvässä tapauksessa koko koulutuksen mittainen kannustava ilmiö, joka johtaa parempiin oppimistuloksiin ja auttaa karikoiden ylitse.

Lähdeluettelo

Kauppila, R, A. 2005.  Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä. PS-kustannus.  

Toivakka, S & Maasola, M. 2011.Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen.  Jyväskylä. PS- kustannus. 

Kokeilu opetusharjoittelussa toteutettavaksi

Ryhmälle pelisäännöt

( Toivakka & Maasola, 60).

Materiaalit:

 Muistiinpanovälineet, taulu ja liituja tai fläppi ja tusseja.

Siirto- tai piirtoheitin.

Yhteisön, pelin tai muun vastaavan pelisäännöt.

Tila: 

Mieluiten tila, jossa on ainoastaan tuolit, luokkahuonekin käy.

Työtavat:
yksin, pienryhmissä ja yhdessä.

Kesto:
10-20 minuuttia alkavan yhteisen oppimisjakson pituuden mukaan.

Tavoitteet:
Tavoitteena on laatia ryhmälle yhteiset pelisäännöt ja samalla opitaan vuorovaikutustaitoja ja motivoidutaan työskentelemään yhdessä. Ymmärretään yhdessä luotujen sääntöjen merkitys ja sitoudutaan niihin.

Tarkoituksena on tehdä pelisäännöt opiskelulle ja erityisesti säännöt opetuskeittiössä tapahtuvaan opiskeluun. Aloitusajat ja vastuun ottaminen saapumisesta paikalle. Keskustelun kautta niin, että mitä tarkoittaa, jos et ole paikalla opetuksen alkaessa. Jäätkö vaille annettavaa opetusta vai teetkö jotain korvaavaa tehtävää (tiskit, siivous, muuta). Keskustelun kautta ryhmä saa tehdä itselleen omat pelisäännöt ja tarvittaessa niitä voidaan myös muuttaa kokemuksien mukaan yhteisellä päätöksellä. Pelisäännöt voi koskettaa myös koko opiskelun sisältöä ja sitä, että mitä ja miten sääntöjä noudatetaan.


Lähteet:

Toivakka, S & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. . Jyväskylä. PS-kustannus.