OOET

Tavoite:

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa.

Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Arviointikohteet:

Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen. Monialaisessa yhteistyössä toimiminen

Arviointikriteerit:

Opettajaopiskelija tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeetinklusiivisessa koulutuksessa. Hän toimii monialaisessa yhteistyössä opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Oppimistehtävä 1.

Jokaiselle opintopiirille on annettu omat kysymykset, joista jokainen opintopiiri rakentaa pienen esityksen ensimmäiselle lähipäivälle 13.1.2016 (kukin opintopiiri esittelee omat teemansa muulle ryhmälle) Lähipäivällä jokaista esitystä varten varataan aikaa n. 20 min. Esityksen muodon voitte itse valita. Tässä on tosin hyvä tilaisuus kokeilla/käyttää esim. MindMeister tms. työkalua. Esitykset tallennetaan ryhmän käyttöön ensimmäisen lähijakson jälkeen. Lähteinä voitte käyttää esim. opintojakson sivulta (wordpresss) löytyvää opintojakson kirjallisuutta ja linkkiluetteloa.

Perustietoa oppimisvaikeuksista

Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity koulutuksen puutteella.

Oppimisvaikeuksien ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Vaikka oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, ne voivat ilmetä samassakin perheessä monella eri tavalla.

Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukivaikeus (lukihäiriö), matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta. Usein samalla henkilöllä voi esiintyä monenlaisia oppimisen erityisvaikeuksia samanaikaisesti. Lukivaikeutta arvioidaan olevan 3 - 10 prosentilla suomalaisista.

Oppimisvaikeuksiin viitataan kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10) diagnoosikoodeilla F80 - F83. Lukivaikeuteen ja aritmetiikan vaikeuksiin liittyy koodinumero F81 pitäen sisällään lukemisen (F81.0), kirjoittamisen (F81.1) ja aritmetiikan (eli matemaattisten taitojen) (F81.2) vaikeudet. Lääkärin diagnoosia voidaan tarvita esimerkiksi etuuksien saamiseksi.

Oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös muista kuin kehityksellisistä syistä. Ongelmien taustalla voi olla esimerkiksi jokin neurologinen eli hermostoon liittyvä sairaus tai vaurio, kuten aivovamma, aivoverenkiertohäiriö tai CP-vamma. Mielenterveydelliset syyt, kuten masennus, työuupumus tai esimerkiksi skitsofrenia voivat vaikeuttaa oppimista.

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan, kun suoriutuminen on monella osa-alueella heikkoa. Tällöin yleinen lahjakkuustaso on matala. Myös esimerkiksi huomattavien tarkkaavuudensäätelyn vaikeuksien yhteydessä ilmenee usein oppimisvaikeuksia.

http://www.oppimisvaikeus.fi/tietoa-oppimisvaikeuksista

Mitä tarkoitetaan inkluusiolla?

Kehitysvammaisten tukiliitto ry (2015) mukaan inkluusio on ajattelutapa, jossa korostetaan kaikkien oikeutta kuulua mukaan yhteisöihin. Inkluusio tarkoittaa kaikille yhteistä ja mukaan otettavaa (Kehitysvammaisten tukiliitto ry 2015.) Inkluusio tarkoittaa mukana olemista ja yhteisöön liittymistä tai liittämistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015.)Saloviidan (2012, 2) mukaan inkluusio tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan tulee olla avoin kaikille vammaisille henkilöille vamman asteesta riippumatta . Rajoituksia ei tarvita lainkaan, vaan henkilön tarvitsema apu tuodaan sinne, missä hän haluaa olla. Inkluusion periaate on ilmaistu YK:n vammaisten vuoden 1981 tunnuksessa: "Full participation and equality" (täysi osallistuminen ja tasa-arvo). inkluusion tarkoituksena on syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden hyväksymistä normaaliin yhteiskuntaan. (Saloviita 2012, 2).  

Inkluusio tarkoittaa yleisopetus- ja erityisopetusluokkien sulattamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi (Edu 2015.)

“Inkluusio tarkoittaa sitä, että

1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä,
2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja
3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa.” (Edu 2015).

Lähteet

Edu. 2015. Erityinen tuki. Viitattu 18.12.2015 http://www.edu.fi/erityinen_tuki/yhteinen_koulu_kaikille

Kehitysvammaisten tukiliitto ry. 2015. Viitattu 18.12.2015.http://www.kvtl.fi/fi/mahti/materiaalia/

Saloviita, T. 2012. Mitä inkluusio tarkoittaa? Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.12.2015.

http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/INKLUUSIO.20.3.2012.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus- ja asiantuntijatyö.  2015. Viitattu 18.12.2015 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/tutkimustietoa-osallisuudesta/osallisuus

Mitä tarkoitetaan inklusiivisella koulutuksella?

Inklusiivisen koulutuksen taustana on kaksi näkökulmaa: oikeus opetukseen kaikille ja koulutuksen kehittämisen näkökulma. Näistä ensimmäinen korostuu erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Afrikassa. Koulutuksen rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen tarkoittaa sitä, että koko oppimisympäristöä rakennetaan ja kehitetään esteettömäksi sekä rakenteellisesti että pedagogiikan näkökulmasta. Inkluusion ideaalina on, että kaikki opiskelijat voivat esiopetuksesta alkaen edetä tasavertaisesti samoissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on yhteinen koulu kaikille. Opiskelijan tarvitsema erityinen tuki oppimiseen rakennetaan osaksi normaalia opiskeluympäristöä. Inkluusio on keino tavoitella yhteiskunnallisesti yksilöllisiä ratkaisuja.

Inklusiivisen koulutuksen taustana on ensisijaisesti koulutuksellisen tasa-arvon takaaminen. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki opiskelijat oppivat parhaiten samoissa ryhmissä. Pienryhmien käyttö, opetuksen erilainen yksilöllistäminen työmuotoja muokkaamalla takaavat optimaalisen oppimisympäristön jokaiselle.

Inklusiiviseen kasvatukseen kuuluva joustava ryhmäytyminen, aikuisten yhteistyö luokkahuoneessa, oppilaiden yhteistoiminnallinen oppiminen ja kunnallinen lähikouluperiaate tähtäävät kaikki yhdessä siihen, että kunkin oppilaan yksilöllisyys on helpompi ottaa huomioon tavallisessa luokassa.

Miten inklusiivinen koulu poikkeaa perinteisestä koulusta?

1. Perinteisen koulun luokkahuoneessa on vain yksi opettaja -- inklusiivisessa koulussa luokkahuoneessa on tarvittaessa enemmän kuin yksi aikuinen.
2. Perinteisen koulun ryhmässä on esim. 30 oppilasta -- inklusiivinen koulu saa kunnalta tukea siten, että ryhmäkoot pienentyvät ja lisäksi koulun resursseja uudelleen järjestämällä saa ryhmäkoot pienemmiksi.
3. Perinteisen koulun ryhmässä on muutama erityisoppilas -- inklusiivisessa luokkahuoneessa on kunnan lähikouluperiaatteen vuoksi vain 0-2 erityisopetukseen siirrettyä/otettua oppilasta.
4. Perinteisen koulun opetuskulttuuri on opettajakeskeinen ja yhteistoiminnallisuudeltaan kehittymätön -- inklusiivisessa koulussa on oppijalähtöinen yhteistoiminnallinen kulttuuri ja tällöin sekä opettaminen, opiskelu että järjestyksenpito on erilaista kuin perinteisessä koulussa.

Inklusiivinen koulu on hyvin erilainen kuin perinteinen koulu ja siksi inklusiivisen koulun arviointi perinteisen koulun kriteereillä ei ole johdonmukaista. Perinteisen koulun joustamattomuus ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilöllisyys, jolloin inkluusiolla on paljon tarjottavaa sekä koulun joustamattomuuden osoittimena että vähentäjänä.

Lähteet:

http://www.edu.fi/erityinen_tuki/yhteinen_koulu_kaikille/kysymyksia_inkluusiosta

https://oppimateriaalit.jamk.fi/hojks/1-hojksin-perusteet/kasitteita/

Kaija Miettinen. Opetusuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perusopetuksessa 2011. Bovallius ammattiopisto, 2012.

Oppimistehtävä 2

Tutustu yhden ammatillisen oppilaitoksen/ammattikorkeakoulun ohjauksen ja erityisopetuksen suunnitelmiin, toteutukseen ja toimintaan. Tee havaintoja mm. seuraavista ohjauksen ja erityisen tuen kysymyksistä:

• Miten opiskelijan ohjaaminen on järjestetty?
• Miten erityinen tuki ja ohjaus on järjestetty?
• Mitä ovat hops ja hojks-prosessi, miten ne toimivat opiskelijakeskeisesti?
• Miten opiskelijoiden yksilöllistäminen, erilaiset opintopolut ja urapolkuajattelu näkyvät opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa?
• Mitä oppilaitoksessa tarkoitetaan opiskelijahyvinvoinnilla?
• Mitä on hyvä monialainen yhteistyö?
• Miten ammatillinen opettaja toimii monialaisessa yhteistyössä?

SSKKY/ Salon seudun aikuisopisto

Miten opiskelijan ohjaaminen on järjestetty?

Erityisen tuen ja ohjauksen tavoitteet

• opiskelija saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet, henkilökohtaiset tavoitteet sekä osaamisen,

jonka avulla hänen on mahdollista työllistyä tai että

• opiskelija kykenee selkiyttämään sen hetkistä elämäntilannettaan ja tulevia tavoitteitaan jatko-opiskeluun

tai työelämään.

• opiskelija oppii käyttämään hänellä olevaa osaamista ja vahvuuksia parhaalla mahdollisella

tavalla,

• on motivoitunut opiskelusta ja työskentelee täysipainoisesti.

Opintojen henkilökohtaistamiskeskustelussa vastuukouluttaja voi tunnistaa opiskelijan erityisen tuen tarpeen keskustelemalla opiskelijan kanssa aikaisemmasta opiskelumenestyksestä sekä selvittämällä opiskelijan omaa näkemystä opiskelussa tarvittavasta tuesta. Vastuukouluttajan haastattelun lisäksi ja tueksi Salon seudun aikuisopistossa oppimisvaikeuksiin liittyviä tutkimuksia tekevät erityisopettajat.

Opintojen ohjaamisessa tulee näkyä, että opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Laadukkaan ohjauksen avulla edistetään opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä.

Henkilökohtaistamismääräyksen mukaan henkilökohtaistamisessa on otettava huomion myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Salon seudun aikuisopistossa opiskelee eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita, joille ohjauksen merkitys on erityisen suuri. Monikulttuurisen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea opiskelijaa niin, että opiskelija suoriutuu tutkinnon suorittamisesta. Ohjaukselle tulee varata riittävästi aikaa jo opiskelujen alkuvaiheesta lähtien. Opintojen etenemisen kannalta on huomioitava, että kieleen ja oppimiseen liittyvät haasteet edellyttävät joustavuutta sekä opetustavoissa että -menetelmissä. Ohjauksen avulla edistetään opiskelijoiden osallisuutta sekä yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Miten erityinen tuki ja ohjaus on järjestetty?

Erityistä tukea opiskelija tarvitsee silloin kun hänellä on huomattavia opiskeluvaikeuksia. Jotta opiskelija voi saada erityistä tukea opintoihinsa, hänelle tulee laatia henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.

Mitä ovat hops ja hojks-prosessi, miten ne toimivat opiskelijakeskeisesti?

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA:

HOJKS

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on oppilaitosta sitova asiakirja. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä tarkennetaan säännöllisesti. Vastuukouluttaja seuraa säännöllisesti opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä. Tehtyä suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan opiskelijan kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. 

·         sitova, virallinen asiakirja

·         toteutumista seurataan (vastuukouluttaja)

• tarkennetaan säännöllisesti (Optima)

• tarkistetaan vähintään 2 x vuodessa

• koulutusjohtaja säilyttää suunnitelman opintojen ajan

Miten opiskelijoiden yksilöllistäminen, erilaiset opintopolut ja urapolkuajattelu näkyvät opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Opiskelijan ohjauspalveluja määrittävät Salon seudun aikuisopistossa aikuisopiston järjestyssääntö sekä Salon seudun koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa asetetaan oppimisen ja ohjauksen lähtökohdaksi opiskelijan yksilöllinen opiskelupolku

Mitä oppilaitoksessa tarkoitetaan opiskelijahyvinvoinnilla?

Opiskelijahuollon suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana ovat Salon seudun koulutuskuntayhtymän arvot: yksilöllisyys, uusiutumiskyky, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Opiskelijahuollon toteuttamisessa painotetaan näistä erityisesti yksilöllisyyttä, uusiutumiskykyä ja vastuullisuutta. Asiakkaita arvostetaan yksilöinä ja erilaisuus hyväksytään ja sitä hyödynnetään. Opiskelijahuollon toteuttamisessa toimitaan asiakkaiden odotusten ja tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijahuollon tarkoituksena on taata jokaiselle aikuisopiskelijalle yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet opintojen onnistumiseen

Mitä on hyvä monialainen yhteistyö?

VERKOSTOYHTEISTYÖ

Salon seudun aikuisopisto toteuttaa yhdessä Salon seudun ammattiopiston kanssa aktiivisesti verkostoyhteistyötä opiskelijahuollon toiminnan kehittämiseksi. Opiskelijahuoltoryhmän kautta opiskelija ohjataan tarvitsemiinsa palveluihin. 

Salon A-klinikkatoimi

Salon A-klinikka tuottaa hoitopalveluita päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen.

A-klinikan palvelut ovat maksuttomia. A-klinikan työntekijä ottaa yksilöasiakkaita ajanvarauksella Aikuisopiston tiloissa yhden iltapäivän ajan joka toinen viikko.

Poliisi

Oppilaitoksessa on nimetty oppilaitospoliisi Lounais-Suomen poliisilaitokselta. Hätätilanteessa käytetään hätänumeroa 112.

Kriisikeskus Etappi

Salon seudun mielenterveysseura ry:n kriisikeskus Etappi tarjoaa välitöntä kriisiapua, asumisen tukipalveluita sekä velkaneuvontapalveluita. Kriisiavun periaatteena on järjestölähtöinen matalan kynnyksen apu selviytymisen tueksi. Kriisityön keskeisiä muotoja ovat neuvonta ja ohjaus, kriiseistä tiedottaminen, psykososiaalinen tuki ja ryhmätoiminta.

Auttamisen lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea elämäntilanne. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja ilman lähetettä.

Salon kaupungin nuorisotyö ja sosiaalitoimi

Salon kaupungin etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa 15–29-vuotiaita, jotka ovat tällä hetkellä jäämässä ilman opiskelu- tai työpaikkaa.

Työvoiman palvelukeskus palvelee Salon seudun työttömiä, jotka tarvitsevat moniammatillista tukea pitkittyneen työttömyyden johdosta. Asiakkaaksi työvoiman palvelukeskukseen (TYP) tullaan pääsääntöisesti joko työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tai sosiaalitoimen lähetteellä.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille tai muutoin haastavassa työmarkkinatilanteessa oleville henkilöille. Tarkoituksena on parantaa työllistymismahdollisuuksia tai lisätä asiakkaan elämänhallintakykyä. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman laatimisen kautta. Suunnitelma laaditaan TE-toimistossa/ sosiaalitoimistossa.

Salon kaupunki tukee myös kaupunkilaisia sosiaalityön kautta erilaisin tuin ja avustuksin. Sosiaalitoimeen kuuluvat mm. maahanmuuttajan palvelut, sosiaaliasiamiehen palvelut, toimeentuloturva-asiat sekä vammaistyö.

Salon seurakunnan oppilaitostyö

Oppilaitokseen on nimetty oma oppilaitospappi. Oppilaitospapin kanssa opiskelija voi keskustella luottamuksellisesti henkilökohtaisista asioistaan, kuten elämäntilanteesta, ihmissuhteista ja jaksamisesta. Salon seurakunnassa järjestetään kansainvälistä toimintaa kaikille kiinnostuneille. Toiminnan järjestämisestä vastaa seurakunnan kansainvälisyyskasvattaja.

Salon työ- ja elinkeinotoimisto

Salon seudun aikuisopistossa sijaitsee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston neuvontapiste. TE-toimiston neuvontapiste palvelee ilman ajanvarausta mahdollisuuksien mukaan.

Yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa

Salon seudun aikuisopisto tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja Salon seudun lukioiden kanssa. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä ohjauksen kehittämiseksi.

Miten ammatillinen opettaja toimii monialaisessa yhteistyössä?

Ohjaava kouluttaja/ohjaaja:

Ohjaajan työn tavoitteena on opiskelijan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että opiskelijan omatoimisuus ja itsenäisyys korostuvat

•   Toteuttaa orientoivan vaiheen opetusta

•   Ohjaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita luokassa tai työsalissa

•   Ohjaa opiskelutehtävien teossa ja työssä oppimisessa

•   Tukee ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa

•   Toimii yhteistyössä kouluttajien, opinto-ohjaajien, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa

•   Organisoi luki- ja matematiikkatestejä

Nuorisolain mukainen ilmoitusvelvollisuus keskeytyneistä opinnoista

Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava alle 25-vuotiaan nuoren tiedot nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten, mikäli hän on keskeyttänyt opinnot ammatillisessa koulutuksessa (Nuorisolaki 7 c § 20.8.2010/693)

Opinto-ohjaaja ilmoittaa etsiville nuorisotyöntekijöille vastuukouluttajan ilmoituksen perusteella opintonsa keskeyttäneen alle 25-vuotiaan opiskelijan tiedot.

Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuentarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen. Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori tuen tarpeessa. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä:

Lähteet

Ekman, P, Rouru, A-M & Kymäläinen, A. 2015. Salon seudun aikuisopisto. Opiskelijahuoltosuunnitelma